nav-left cat-right
cat-right

Ihan aidot suomalaiset linnat

Ihan aidot suomalaiset linnat

Joskus tematiikka yllättää ja kaikki ei ole sitä, miltä vaikuttaa. Nimestään huolimatta Mustion linna ei ole linnaa nähnytkään, eikä Kuitian kivilinna varsinaisesti täytä linnan määrityksiä, vaikka sen sanotaankin mahdollisesti olleen myös puolustuskäytössä. Joskus arvokkaita historiallisia rakennuksia kuten kartanoita kutsutaan linnoiksi, mutta Suomessa on vain kourallinen varsinaisia linnoja.

Jos rakennusta haluaa kutsua linnaksi, on sen täytettävä muutama peruskriteeri. Ensimmäiseksi sen alkuperäinen päätarkoitus on ollut puolustuskäyttö. Linnassat tulee olla vahvat muurit ja yleensä siihen katsotaan myös kuuluvan torneja ja vallihauta. Eri maissa ja aikakausilla linnoissa on voinut myös asua valtaapitäviä ja ne ovat olleet suurempia komplekseja asumisosineen ja kirkkoineen.

Suomessa lasketaan olevan parisenkymmentä linnaa, joista osa on kunnostettu erityyppisiin käyttötarkoituksiin, ja jotkut ovat nykyään melkeinpä kasa kiviä. Linnavuoret olivat varsinaisten linnojen edeltäjiä, puolustuskäytössä olevia tukiasemia, mutta ilman mahtavia kivirakennelmia.

Kotimaisten linnojen lyhyt historia

Linnavuoria on ollut Suomessa jo rautakaudella, mutta suurin osa niistä on vuosisatojen saatossa täysin tuhoutunut tai paikalla on vain arkeologisia löytöjä. Suomessa varsinaisia linnoja, jotka ovat vieläkin pystyssä, on rakennettu pääsääntöisesti saarille, jolloin niillä ei ollut tarvetta erikseen kaivetulle vallihaudalle.

Turun linna on Suomen vanhin säilynyt linna, ja jossain vaiheessa se oli myös pohjoismaiden suurin linna. Sitä alettiin rakentamaan 1280-luvulla. Suomen kuuluessa Ruotsin vallan alle Turun linna läpikävi useita laajennus- ja uudistusremontteja, siellä vietti aikaa useat kuninkaalliset ja aateliset, sitä piiritettiin monasti ja lopulta siitä tehtiin vankila.

Hämeen linnan tarkkaa rakennusvuotta ei ole tiedossa, mutta sen arvioidaan saaneen alkunsa puisesta puolustusrakennelmasta ja varsinaisen kivityön oletetaan sijoittuneen 1300-luvun puolelle. Rajalinnaksi valmistunut Hämeen linna sai Pähkinäsaaren rauhan myötä viettää hiljaisempaa eloa verrattuna esimerkiksi Turun linnaan, koska se ei strategisesti sijainnut tärkeällä paikalla. Hämeen linnakin muutettiin vankilaksi Venäjän vallan aikana.

Olavinlinna Savonlinnassa sai alkunsa vuonna 1475. Johtuen sen maantieteellisestä sijainnista se kuului milloin Ruotsille milloin Venäjälle. 1800-luvun puolivälissä Olavinlinnakin toimi vankilana, mutta vain lyhyen aikaa. Sen restauroiminen aloitettiin jo 1800-luvun loppupuolella, ja se on ensimmäinen suomalainen viihdekäytössä ollut linna.

Muita kotimaisia linnoja on ollut noin muutama kymmenen aina Ahvenanmaalta Kajaaniin, mutta suuri osa niistä on enää raunioita ja joistakin ei ole edes tiedossa tarkkaa sijaintipaikkaa, koska ne purettiin vuosisatoja sitten. Venäjän puolelle jääneet Viipurin linna ja Käkisalmen linna lasketaan myös suomalaisiksi linnoiksi, sillä rakennusaikana ne olivat Suomen hallussa.

Kotimaisten linnojen lyhyt historia

Suomalaisten linnojen tila nykypäivänä

Kaikki ovat varmaan tietoisia Savonlinnan oopperajuhlista, joiden päänäyttämönä on toiminut Olavinlinna jo vuosikymmenten ajan. Olavinlinna onkin ensimmäinen suomalaisista linnoista, jota alettiin kunnostamaan jo 1800-luvun loppupuolella muuhun kuin puolustukselliseen tai vankilakäyttöön. Nykyään se on auki ympäri vuoden, ja oopperajuhlien lisäksi siellä järjestetään muitakin konsertteja ja kulttuuritapahtumia. Osa linnan tiloista on myös mahdollista vuokrata yksityiskäyttöön.

Turun linna on entisöity ja se toimii nykyään museona ympäri vuoden. Opastettujen kiertokäyntien lisäksi siellä on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä, ja keskiaika- sekä ritaripäiviä. Kuten myös Olavinlinnassa, osa Turun linnan tiloista on vuokrattavissa, mukaanlukien linnan kappeli.

Hämeen linna on samantyylinen kulttuurihistoriallinen nähtävyys kuin jo kaksi aiemmin mainittua linnaa. Sen tiloissa on myös ravintola ja kahvila, ja opastettujen kierrosten lisäksi Hämeen linnassa järjestetään vuosittain sekä Tuomaa- että Pääsiäismarkkinat. Siellä on myös järjestetty hiuksia nostattavia Halloween-kierroksia, joihin alaikäisillä ei ole asiaa.

Muut Suomen linnat ovat eritasoisissa kunnostus- tai raunioasteissa. Joidenkin ympärillä järjestetään esimerkiksi kesäteatteritoimintaa tai juhlamarkkinoita. Kajaanin linnaraunioista kerrotaan mielenkiintoista tarinaa: Eksentrikko Ior Bock alkoi 1970-luvulla kertomaan tarinaa, että linnan sisäpihalle on kätketty kultainen pukki. Bockin tarina sai paljon kannatusta, ja ihmiset ympäri maailmaa ovat pyytäneet lupaa kaivauksiin Kajaanin linnan pihalla. Museoviraston omien tutkimusten mukaan pukkia ei kuitenkaan ole linnan alueelta löydetty.