nav-left cat-right
cat-right

Kuuluisia kartanoarkkitehteja Suomessa

Kuuluisia kartanoarkkitehteja Suomessa

Etelä- ja länsi Suomi ovat pullollaan toinen toistaan upeampia, vanhoja kartanoita, joita rakennettiin Ruotsin vallan ajoista aina 1900-luvun alkupuolille. Hienot puistot ja kartanoiden maat kuuluivat automaattisesti niiden kokonaisuuteen, olihan ajatuksena, että isännällä oli tiluksiin sopiva kotipaikka.

Mallia kartanoihin otettiin luonnollisesti Ruotsista, mutta myös keski-Eurooppa oli suunnittelijoiden ja arkkitehtien inspiraationa. Kartanoiden kuului olla komeita ja aikansa parhaimmat arkkitehdit suunnittelivat niistä monia, kuten esimerkiksi saksalainen Engel, joka suunnitteli puolet aikakauden Helsingistä.

Monet kartanot ovat vuosien saatossa nähneet uudistuksia. Jotkut ovat tuhoutuneet tulipaloissa ja rakennettu uudestaan, toisia on taas laajennettu uusien sukupolvien tai isäntien toiveesta. Nykyään kartanoita on sekä majoitus- ja ravintolakäytössä, museoina tai yksityiskoteina. Mutta palataan historiassa taaksepäin, ja tarkastellaan muutamia kuuluisia arkkitehteja, jotka loivat näitä loisteliaita rakennuksia.

Gabriel von Bonsdorff

Gabriel von Bonsdorff oli professori Turun akatemiassa ja Suomen ensimmäinen arkkiatri. Hän eli vuosina 1762 – 1831 menehtyen koleraan ollessaan 69 vuoden ikäinen. Hän oli kotoisin Porvoosta, ja erikoistui luonnonhistoriaan ja eläinlääketieteeseen. Hän oli myös fysiologian ja anatomian professori myöhäisemmässä vaiheessa elämäänsä.

Kuten useat aikalaisensa, hänen lahjakkuutensa ei rajoittunut pelkästään edellä mainittuihin tieteen aloihin. Hän opiskeli arkkitehtuuria Tukholmassa ja hänen suunnittelemiaan rakennuksia tunnetaan yli 30 kappaletta. Kartanoista von Bonsdorff suunnitteli muun muassa Takkulan kartanon ja Brinkhallin kartanon päärakennuksen.

Turussa sijaitseva Brinkhallin kartano on tunnettu Hovimäki draamasarjan kuvauspaikkana. Historiaa kartanolla on jo 1500-luvulta saakka. Von Bonsdorffin suunnittelema päärakennus rakennettiin 1790-luvulla. Kartano on Museoviraston suojelukohde, ja sen omistaa nykyisin Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö.

Christian Friedrich Schröder

Schröder oli alunperin saksalainen muurarimestari, joka toimi Turun kaupunginarkkitehtina reilut 30 vuotta. Hän syntyi vuonna 1722 ja kuoli 1789. Schröder suunnitteli kaupunkitaloja ja oli viimeistelemässä Turun tuomiokirkon huippua. Kartanoita hän suunnitteli useita, esimerkiksi Viksbergin kartanon ja Lempisaaren kartanon.

Yksi Schröderin suunnittelemia kartanoita on Fagervikin kartano Inkoossa. Se valmistui vuonna 1773 ja on nykyään suojelukohde. Kartanon ympärillä on sekä englantilaistyyppinen puisto sekä barokkityyppinen muotopuutarha. Fagervikin kartano oli tunnettu aikoinaan upeasta kasvihuoneistaan, joista löytyi Suomen oloihin eksoottisia orkideoita ja ananaksia.

Teijon kartano Perniössä on myös Schröderin käden jälkeä. Hän oli tunnettu rokokoo henkisestä tyylistään, ja Teijon kartanossa on tyyliin ominainen mansardikatto, joka on tavallaan kahdessa eri osassa. Kartanon ympärille kehittyi aikoinaan kyläyhteisö, jonka nimi oli luonnollisesti Teijon kylä.

Carl Ludvig Engel

Carl Ludvig Engel on kiistatta Suomen tunnetuin kartanoarkkitehti. Alkujaan saksalainen Engel on suunnitellut Helsingin keskustan, ja lukuisia muita rakennuksia ympäri Suomen. Hän syntyi vuonna 1778 ja kuoli 1840. Kuuluisan Helsingin tuomiokirkon lisäksi Engel suunnitteli muitakin kirkkoja ja piirsi asemakaavat useille kaupungeille.

Kartanoitakin Engel ehti piirtämään monia elämänsä aikana. Moision, Vuojoen ja Sannäsin kartanot ovat muun muassa hänen suunnittelemiaan. Koska Engel oli aikansa edelläkävijä, hänen tyyliään seurattiin ja joitakin rakennuksia on sanottu hänen piirtämikseen, vaikka kyseessä on saattanut olla hänen oppilaansa.

Sannäsin kartano Porvoossa on 1400-luvulta, mutta Engel suunnitteli uuden päärakennuksen vuonna 1836. Kartanon uudistetun puiston taas suunnitteli Paul Olsson, joka tunnetaan muun muassa Esplanadin puiston ja Kultarannan puiston luojana. Ei ihme, että arvokkaaseen kartanoon on vuosien saatossa saapunut useita arvovaltaisia vieraita, kuten marsalkka Mannerheim ja Akseli Gallén-Kallela.

Vuojoen kartano on yksi Suomen komeimpia kartanoita. Engel suunnitteli sen ja ja rakennus valmistui vuonna 1836. Empiretyylinen päärakennus kestää helposti kansainvälisen vertailun, ja sitä voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua linnaksi. Museovirasto on myös tunnustanut Vuojoen kartanon kansallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.