nav-left cat-right
cat-right

Upeat kartanoiden puistot

Upeat kartanoiden puistot

Upeiden kartanoiden tiluksiin on aina automaattisesti kuulunut puistoalueita, joissa kartanon kulloisetkin isännät ja emännät ovat voineed käyskennellä luppoaikanaan. Riippuen kulloisenkin omistajan mieltymyksistä, puistot ja puutarhat ovat saaneet erilaisia huvimajoja, kasvihuoneita ja niitä on muokattu silloisten trendien ja muotien mukaisesti.

Vaikka kartanoiden tilukset ovat vuosisatojen kuluessa myyty pois, useimmat ovat säilyttäneet ainakin osan viheralueistaan. Kaikista hienoimmat on nimetty Museoviraston toimesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja jotkut ovat luonnonsuojelukohteita. Vierailijoilla on mahdollisuus käyskennellä puistoissa, riippuen tietenkin kartanoiden omistussuhteista.

Suomessa on suosittu englantilaistyylistä maisemapuutarhaa, mutta myös muotopuutarhoja on useita. Joissakin kartanoissa eri alueet on varattu erityyppisille puutarhoille. Normaalien lehti- ja havupuiden lisäksi on suosittu hedelmäpuita, ja myös marjapensailla on ollut osansa kartanoiden ulkoalueilla.

Joissakin kartanoissa on ollut myös kasvihuoneita, joissa on kasvatettu Suomen oloihin eksoottisia kukkia ja hedelmiä. Esimerkiksi Fagervikin kartanon tiluksilla on kasvatettu ananaksia ja useita eri lajeja orkideoita. Ylellisyyttä, johon vain porvaristolla ja aatelisilla oli aikoinaan varaa.

Herttoniemen kartanon puisto

Helsingissä sijaitseva Herttoniemen kartano puistoineen on yksi Suomen upeimpia entisöityjä miljöitä. Sen lisäksi, että sinne on helppo matkustaa julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla, puistoalue on auki ja ilmainen kaikille kävijöille. Kuuluisaksi sen on tehnyt lukuisat suomifilmit, joita on kuvattu sen mailla. Tunnetuin näistä kaikista on Leif Wagerin laulu “Sua vain yli kaiken mä rakasta” elokuvasta “Katariina ja Munkkiniemen kreivi”.

Alkunsa puisto sai 1760-luvulla, mutta kuten muitakin kartanopuistoja, sitä on muokattu uusien omistajien ottaessa vallan. Nykyisen muotonsa se on saanut 1810-luvulla ja se jakautuu englantilaistyyliseen puistoon ja barokkipuutarhaan. Englantilaistyylinen puisto on vapaamuotoisempi, kun taas barokkipuutarha on hyvinkin geometrinen ja säännönmukainen.

Eglantilaistyylisessä puistossa on lampia ja huvimajoja. Varmaa tietoa ei ole, mutta pääkäytävän päässä sijaitseva huvimaja on mitä luultavimmin C. L. Engelin suunnittelema. Barokkipuutarhassa on säännönmukaiset kulkuväylät ja kukkaistutuksia. Kartanopuistossa kasvaa historiallisesti arvokkaita kasveja ja puita, kuten Suomen suurin päärynäpuu ja dahurianlehtikuusi. Lisäksi siellä on muotopuutarhaa reunustamassa syreeniaidanteet.

Herttoniemen kartanopuutarhassa on myös vanhanajan tuntua sinne tuotujen rakennusten myötä. Vanha pehtoorin tupa on ravintolakäytössä, ja alueelle on siirretty tuulimylly Täktomista ja maalaistalo Sipoosta. Maita viljellään vielä, ja onpa alueella aikoinaan ollut kesäteatteritoimintaakin.

Monrepon kartanon puisto

Kartanoiden puistoista ei voi puhua mainitsematta legendaarista Monrepos kartanon puistoa. Nykyään Venäjän valtion alueella oleva Viipurissa sijaitseva Monrepos oli aikoinaan Suomen merkittävin puisto, ja sen maine kiiri ulkomaille asti. Klassinen “Muistatko Monrepos” laulu kertoo juuri tästä puistosta.

Monrepos puisto juontaa juurensa 1760-luvulle. Nykyisen muotonsa se sai 1800-luvun alkupuolella. Myös se on englantilaistyylinen maisemapuutarha, ja alueella on huvimajoja, useita rakennelmia ja muistomerkkejä. Nimensä se sai yhden omistajansa, Friedrich Wlihelmin nimeämänä ranskankielisestä ilmauksesta “mon repos” (suom. lepopaikkani).

Carl Ludwig Engel, joka on suunnitellut useita kartanoita ja kuten aikaisemmin sanottua, Herttoniemen kartanopuiston huvimajan, suunnitteli myös Monreposin kartanoalueen pääportin. Väinämöisen patsas on tehty puistoon peräti kolme kertaa alkuperäisen tuhoutuessa ilkivallan seurauksena ja toisen hävittyä talvisodan aikana. Näiden lisäksi puistossa on lukuisia muita monumentteja ja rakennelmia.

Monreposin kartanopuutarha nousi uudestaan otsikoihin vuonna 2018, kun puiston kunnostustöistä nousi poru. Venäjän valtion ja Maailmanpankin tukema kunnostustyö ei miellyttänyt kaikkia, koska suunnitelmien kukaan jopa 30 prosenttia puiston puustosta oli laitettu kaadettavien listalle. Suunnittelijoiden mukaan puut olivat joko vanhoja, tai eivät kuuluneet alkuperäiseen kasvustoon.